keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Ihan muutama vaan

Alennukset ovat aina kiva asia. Vielä kivempi asia on kynsilakka-alennukset. Varsinkin jos alennuksessa on sellainen kynsilakkamerkki, josta tykkää, kuten esimerkiksi China Glaze. Eihän sitä voinut vastustaa. Aluksi ostoskorissani oli kuusi China Glazen lakkaa, joista osa ei ollut edes alennuksessa, mutta onnistuin karsimaan lakat lopuksi kolmeen. Kaikkea ei yksinkertaisesti tarvitse omistaa. Varsinkaan sellaisia övereitä glitterilakkoja, joita en kuitenkaan käytä juuri koskaan. Tiukasta seulasta pääsi lopulta läpi Happy Go Lucky, Kinetic Candy ja Luxe & Lush.

Happy Go Lucky, Kinetic Candy ja Luxe & Lush
Happy Go Lucky, Kinetic Candy ja Luxe & Lush
Kinetic Candyn valitsin, koska olen pitkään mielinyt täydellistä vaalean sinistä lakkaa kokoelmaani. Muutama vaalean sininen minulta löytyy, mutta ei sitä täydellistä. En tiedä onko Kinetic Candykaan täydellinen, sen näkee sitten kun se pääsee kynsille asti. Kiekolla ainakin näyttää lupaavalta, mutta voi olla, ettei se ole tarpeeksi pastellinen minun makuuni. Happy Go Lucky ei ollut edes tarjouksessa, mutta se päätyi koriin siitä yksinkertaisesta syystä, ettei minulla ollut ennestään yhtäkään keltaista lakkaa. Keltainen oli pakko hankkia sen varalta, jos sitä joskus vaikka tarvitsee johonkin. Sateenkaariin esimerkiksi. Tai aurinkoihin. Ei koskaan voi tietää! Olisi katastrofi jos keltaista lakkaa ei olisi saatavilla juuri silloin kun sitä eniten tarvitsisi. Luxe & Lush kuuluu oikeastaan siihen överi-glitterilakka-kerhoon, jota minun pitäisi vältellä, mutta annoin armoa tällä kertaa. Eihän se nyt varsinaisesti glitteriä ole. Eikä kovin överi. Eihän?

Kuka muu muuten tunnustaa haalineensa jotain Ihanien Kynsien China Glaze -alesta? Tiedän, että ainakin Lunalii ja Daniela ainakin. Lunalii oli tilannut I'm not a Lionin, mitä itsekin pikkaisen himottelin ja Ruby Pumpsin, jonka lopulta hylkäsin maineestaan huolimatta. Danielan tilauksesta Sweet Hook oli myös omassa korissani, mutta hylkäsin sen sillä perusteella, että se oli liian samankaltainen Essien Lilacismin kanssa. Techno ja Fairy Dust minulta löytyy ennestään, muuten olisin varmaan tilannut nekin!

Tämä tilailu muuten tapahtui heti sen jälkeen, kun olin taputellut itseäni selkään siitä hyvästä, että olen niin maltillinen lakkojen ostelija. Katin kontit.

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Nostalgiaa

OPI Ink oli ensimmäinen Opini. Hankin sen aivan tiettyä tarkoitusta varten; Olin päivää tai paria aikaisemmin ostanut ensimmäiset Konadini ja yhdessä laatassa oli kaksi lumihiutaletta. Halusin tehdä lumihiutalekynnet! Omistin kuitenkin ennestään ainoastaan punaisen, violetin ja vihreän kynsilakan, eikä niistä mikään tietenkään sopinut lumihiutaleiden taustalle. Piti siis hankkia uusi lakka. Opit olivat Emotionissa tarjouksessa, joten ajattelin, että olisi sopiva hetki kokeilla ensimmäistä kertaa Opia. Olin jo ehtinyt oppimaan, että se oli todella monen kynsibloggaajan suosikkilakkamerkki.

Valikoin aika pitkään muutaman eri sävyn välillä ja lopulta päädyin OPI Inkiin. Olin nähnyt Youtubessa tutorialin, jossa lumihiutaleiden päälle oli sudittu vielä glitter-lakkaa, joten hankin OPI Inkin kaveriksi vielä Lumene Natural Coden Go Glitteryn. Kotona taisin aloittaa lakkauspuuhat samantien. Ensimmäiset lumihiutalekynnet onnistuivat todella hyvin. Olin muutenkin kynsistä todella innoissani, koska ensimmäistä kertää ikinä minulla oli oikeasti nätit kynnet, ja olin kaiken lisäksi tehnyt ne vielä itse!

On varmaan aika sanomattakin selvää, että OPI Inkillä, Go Glitteryllä ja Konad-laatalla M59 on minulle erityistä tunnearvoa. Tänään toistin lumihiutalekynnet taas uudelleen sen kunniaksi, että Espoossa satoi ensilumi perjantaina. Kohta olisi muutenkin ollut ensimmäisten lumihiutalekynsien vuosipäivä.

Lumihiutalekynnet
Lumihiutalekynnet

torstai 25. lokakuuta 2012

Pyhä kolminaisuus ja puolihullu ombre

Jos tässä blogissa jotakin kynsilakkamerkkiä tulee näkymään kyllästymiseen asti, se merkki on hyvin todennäköisesti A-England. Minulla kun on vieläkin muutama kokeilematta ja kukapa ei näin näteillä lakoilla haluaisi lakata muutenkin. Jos Bridal Veil ja Ascalon olivat luodut toisilleen, niin ovat myös Princess Sabra, Dragon ja Saint George.

Princess Sabra, Dragon, Saint George ja Bridal Veil
Princess Sabra, Dragon, Saint George ja Bridal Veil

Kolme ei vielä ihan riitä ombre-kynsiin, mutta saa silläkin tuollaisen puolihullun ombre-viritelmän. Keskisormi
on tummin ja väri vaalenee peukaloa ja pikkusormea kohti. Alkuperäinen suunnitelmani oli leimata Dragon Saint Georgella ja Princess Sabra Dragonilla, mutta testatessani näitä jouduin toteamaan, etteivät värit erotu tarpeeksi toisistaan. Leimaukset on siis tällä kertaa tehty Bridal Veilillä.

Princess Sabra, Dragon and Saint George stamped with Bridal Veil.
Puolihullu ombre

Nämä A-Englandin lakat ovat kyllä edelleenkin ihan täydellisyyttä. Ne levittyvät hyvin, peittävät hyvin, leimaavat hyvin ja kestävät hyvin. Ei voi muuta kuin suositella! A-Englandin lakkoja voi tilata suoraan A-Englandin nettisivuilta, kaikki lakat ovat 9£. Postikuluja ei ole, joten lakkoja voi tilata vaikka yksitellen.

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Kulissien takana

Mitä muut edellä... Minäkin ajattelin esitellä missä ja miten kuvaan kynsiäni ja kynsilakkapullojani. Mitään uutta ja ihmeellistähän tässä ei ole, mutta itsestäni on ainakin kiva nähdä mitä muiden blogien kulisseissa tapahtuu!

Kynsiblogitaipaleeni alussa otin kaikki kuvat kännykän kameralla, ja se tuntui silloin jopa ihan riittävältä. Kuvista kuitenkin sai selvää ja niiden käyttäminen oli niin nopeaa ja yksinkertaista: Google+ app latasi kaikki kännykällä otetut kuvat Picasaan ja Picasasta ne oli helppo napata omaan blogiin. Kännykkä kuitenkin joutui jossain vaiheessa huoltoon ja oli pakko siirtyä käyttämään "oikeaa" kameraa. Onneksi. Kun näin, miten paljon parempia blogini kuvat olivat kunnollisella kameralla otettuna, en enää halunnut palata huonolaatuisiin kännykkäkuviin.

Periaatteessa sain jo pokkarin manuaalisäätöjen avulla omaan makuuni tarpeeksi hyviä kuvia, mutta koska poikaystävänikin kovasti mieli järjestelmäkameraa omaa harrastustaan varten, olihan sellainen lopulta hankittava. Tämän hetkiset kuvat on siis otettu Canon EOS 650D:llä, jota en vieläkään ihan täysin osaa käyttää, mutta yritän kovasti ko ajan opetella! Onneksi on ainakin hyvä opettaja.

Kynsilakkapullot kuvaan nykyään lightboxissa. Lightbox on poikaystävän askartelema ja koostuu pääsääntöisesti yhdestä isohkosta pahvilaatikosta, maalarinteipistä, leivinpaperista ja tavallisesta A4-tulostuspaperista:


Valmis kuva näyttää siis tältä:


Meillä on ruokapöydässä kiinni kaksi työvaloa (yksi minulle ja yksi poikaystävälle, molempien harrastus kun vaatii todella hyvää valaistusta), mutta yleensä minulla on käytettävissäni vain yksi valaisin kerrallaan, eli saan lightboxiin vain yhdeltä suunnalta valoa. Kaksi olisi aina parempi, mutta mitäs itse päätän kuvata aina silloin kun toinen valo on varattuna! Molemmissa työvaloissa on 4000 Kelvinin energiansäästölamput, eli valo on valkoista tavallisen keltaisen sijaan. Valkoisen valon alla on huomattavasti kivempi lakata!


Ennen käytin kuvaamisessa apuna matalaa pöytäjalustaa (näkyy ylemmässä kuvassa lightboxin vieressä), ja se olikin ihan kätevä pokkarin kanssa, mutta tuo järjestelmäkamera alkoi kaipaamaan vähän jämerämpää jalustaa alleen. Uusin hankinta on siis tuollainen kunnollinen lattialla nököttävä jalusta.

Kynnet kuvaan samalla penkillä, samaa valaisinta ja samaa jalustaa käyttäen. Tykkään kuitenkin levittää tuollaisen huovan taustaksi, vaikka se ei juurikaan valmiissa kuvissa näy. On vain helpompi ottaa kuvia, kun tausta on rauhallinen. Tuo valaisin on todella hyvä myös kynsien kuvaamisessa, koska pystyy itse päättämään täysin, mistä suunnasta valo tulee. Yleensä yritän suunnata valaisimen niin, että kynsiin ei tulisi heijastuksia lainkaan tai ainakin hyvin vähän.


Tuon kameran hyvänä puolena on kääntyvä kosketusnäyttö. Minun ei siis tarvitse itse olla kameran takana lainkaan, vaan voin säätää kaikki asetukset myös istumalla kameran sivussa. Erittäin kätevää, koska pystyn kokoajan pitämään mukavan asennon (= liikkumaton käsi = tarkempi kuva) kummemmin venkoilematta. Säädöt teen kaikki manuaalisesti, ja yleensä otan kuvia eri asetuksilla, jotta olisi enemmän erilaisia kuvia, joista valita se paras.

Kuvien siirtämiseen koneelle ja kuvien muokkaamiseen käytän Adobe Lightroomia. Yleensä silmäilen ottamani kuvat nopeasti läpi ja valitsen niistä muutaman parhaimman, joita alan työstämään sellaisiksi, että kehtaa blogissakin esitellä. Ottamani kuvat ovat hyvin harvoin sellaisenaan täydellisiä, joten joudun muokkaamaan värejä aina jonkin verran. Lightroomissa tuo värien muokkaaminen on onneksi todella helppoa. Värien lisäksi yleensä myös terävöitän kuvia jonkin verran ja tietenkin leikkaan kaiken turhan kuvasta pois. Jos kynsissä on karvoja tai muuta roskaa, siivoan ne pois Photoshopin puolella.


Alkuperäinen kuva oli aavistuksen ylivaloittunut, mutta täydellistä valkoista ei kuitenkaan ollut muuten kuin kynsilakkapullon korkissa, joten kuvan muokkaaminen onnistui vielä ihan hyvin.


Alemmassa kuvassa varjoja on syvennetty ja valkoista säädetty hieman alaspäin. Kuvaa on myös hiukan terävöitetty. Toimii heti paremmin, vaikka ero ei olekaan huikea!


Kuvissa muuten komeilee tämän hetkiset kynteni. Vaalean harmaa on Essien Miss Fancy Pants ja ruskea Opin You Don't Know Jacques. Pöllöleima on Bundlemonster-laatasta BM-309, leimattu Konadin mustalla leimauslakalla. Normaalistihan näkisitte vain ja ainoastaan tuon viimeisen kuvan, mutta tällä kertaa olette nähneet myös mitä kulissien takana on tapahtunut.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Bridal Veil & Ascalon

Minun ei tarvinnut kauaa miettiä, millä uusilla A-Englandin lakoilla lakkaisin ensimmäisenä. Yksi yhdistelmä nousi heti ylitse muiden: Bridal Veil ja Ascalon. Aivan kuin nuo kaksi olisi alun perinkin tarkoitettu toisilleen, niin hyvältä ne näyttävät vierekkäin:

a-england ascalon bridal veil

Leimailujakaan ei tarvinnut miettiä pitkään: leimauslakoiksihan nämä on hankittu, joten niillä myös leimataan. Bridal Veil on siis leimattu Ascalonilla ja päinvastoin, kuviot ovat Bundlemonster-laatasta BM-323. Ruusukuviota olen käyttänyt aikaisemminkin, joten leimasin kaveriksi myös piikkilankaa samalta laatalta.

a-england bridal veil ascalon

Molemmat lakat leimasivat juuri niin hyvin kuin toivoinkin. Ascalonkin erottuu todella hyvin mustan päältä, vaikka olin aluksi huolissani, ettei se peittäisi tarpeeksi. Ihan turhia huolia taas! Kaikki tähän mennessä kokeilemani A-Englandin holot ovat leimanneet hyvin, mutta toisaalta minulla on vielä monen monta kokeilematta. Ehkäpä näiden valioiden joukkoon joku huonompikin yksilö mahtuu?

tiistai 16. lokakuuta 2012

A blog with substance

Sulokynsiltä tuli tunnustusta tännepäin. Aivan mahtavaa, kiitos!


Tunnustuksen "säännöt" ovat seuraavanlaiset:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.

Kiittäminen on jo tehty, nyt pitäisi vielä keksiä kahdeksan bloggaajaa, jolle laittaa tämä eteenpäin. A blog with a substance... eli, blogi, jossa on asiaa/sisältöä. Tuosta kuvauksesta nämä tulevat heti mieleen Nail Art by Belegwen, Rakkaus kynsiin, Jos edes kynnet, Playing with Polish ja Bambi likes to Polish. Seuraan todella monia kynsiblogeja, mutta Google Readerissa ne sulauvat yhdeksi kynsikuvien ja ostospostauksien massaksi. Nuo edellä mainitut ovat kuitenkin sellaisia, että erottuvat selkeästi joukosta. Niistä minulla on selkeä mielikuva ja myös tietynlaiset odotukset sisällön laadun suhteen. Toivottavasti oma bloginikin painisi joskus samassa sarjassa näiden kanssa!

Sitten pitäisi ilmoittaa tunnustuksesta, mutta sen taidan jättää väliin. Uskoisin, että näin suosituille bloggaajille on tämä tunnustus jaettu jo moneen kertaan. Jos ei ole, ja täältä sattuu bongaamaan itsensä, niin tunnustusta vain eteenpäin muille!

Viimeisenä vielä kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni. Here we go:
  1. En ole koskaan ollut Facebookissa, enkä aio ollakaan. Mutta harmittaa, että jään paitsi siitä kynsitarvikekirppiksestä, josta kaikki tuntuvat puhuvan koko ajan!
  2. Poikaystäväni leikkaa ja värjää hiukseni. Ja ennen poikaystävää se oli äiti tai sisko. En ole käynyt oikealla kampaajalla kuin kolmesti elämäni aikana; kerran ala-asteella, kerran yläasteella ja kerran lukiossa.
  3. Kirjoitan yleensä kaikki postaukset työajalla. Eli voisi melkein ajatella, että saan palkkaa bloggaamisesta...
  4. Minulla on jostakin syystä hirveä inho Color Clubia kohtaan, vaikka en ole koskaan kokeillut yhtäkään lakkaa tältä merkiltä.
  5. Olen superrakastunut laukkuuni, joka on Lumin ruskea Eco Supermarket Bag. Se on myös ensimmäinen laukku, jonka olen valinnut ja ostanut itse.
  6. Minusta on ihanaa olla aikuinen, mutta olen huolissani siitä, että rupsahdan heti kun täytän kolmekymmentä. Onneksi tässä on vielä neljä vuotta aikaa alkaa käyttämään anti-age-tuotteita!
  7. En kuuntele musiikkia oikeastaan ollenkaan. Joskus harvoin saatan työmatkalla kuunnella radiota.
  8. Tykkään kaikesta hömpästä, hömppäsarjoista, hömppäkirjoista, hömppäleffoista jne.
Huh. Olipas tuo asioiden keksiminen vaikeaa!

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

A-Englandeja aika monta

Alkukuusta tilaamani A-Englandin lakat tupsahtivat postiluukusta viime viikolla. Toimituksessa meni tällä kertaa tasan viikko, viikonloppu mukaan lukien. Viime kerralla meni huomattavasti kauemmin, koska tilasin Mythical Fair -alennuskampanjan aikana. Mutta hyvää jaksaa aina odottaa! A-England on suosikkilakkamerkkini heti Opin ja Essien jälkeen, ja ehkä sen vuoksi niitä on kertynytkin niin monta:


Dragon, Saint George, Camelot ja Order of the Garter olivat ensimmäiset A-Englandin lakat, jotka tilasin. Dragonista ja Saint Georgesta tuli nopeasti suosikkileimauslakkojan. Mythical Fairin aikana tilasin Tristamin ja Lady of the Laken, koska halusin lisää A-Englandin holoja leimailua varten, mutta sekään ei vielä oikein riittänyt. Minun oli lopulta pakko saada kaikki A-Englandin hololakat, joten viimeinen tilaus piti sisällään Ascalonin, Bridal Veilin, Princess Sabran ja Princess Tearsin. Toivottavasti A-Englandilta ei ilmesty uutta holokokoelmaa hetkeen...

Dragon, Princess Sabra, Princess Tears, Saint George
Kaikkia uusia hololakkoja en ole ehtinyt testailemaan, mutta ainakin Bridal Veil ja Ascalon leimaavat hyvin ja vaikuttivat yhtä laadukkailta kuin aikaisemmat A-Englandin lakkani. Bridal Veilkin peitti täydellisesti jo yhdellä kerroksella.. Kyllä A-England on ihan syystäkin suosikkimerkkien joukossa!

Ascalon, Bridal Veil, Order of the Garter

Kahdessa ylemmässä kuvassa on Legends-kokoelma kokonaisuudessaan. Ehkä tämä on jonkinlainen virstanpylväs kynsilakkaharrastajan elämässä: ensimmäinen kokonainen kokoelma. Tuo viimeinen, eli Order of the Garter, on muuten kokoelman ainoa ei-holo ja se ei muistaakseni leimaa kunnolla.

Tristam, Lady of the Lake, Camelot, Ophelia
Ylemmässä kuvassa näkyy kolme lakkaa A-Englandin ensimmäisestä kokoelmasta, eli Mythicalista. Voisin kyseisestä kokoelmasta huolia muutaman cremen lisää. Esimerkiksi Galahad olisi hieno! Kuvassa viimeisenä näkyvä lakka on uusimmasta Gothic Beauties -kokoelmasta. Sen sain yllätyslahjana poikaystävältä. Jotenkin haluaisin ajatella, että nämä riittävät minulle, mutta silti on vielä monen monta A-Englandin lakkaa, jotka huolisin kokoelmaani. Ehkä seuraavan alennuskampajan aikana...

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Syntymäpäiväkynnet

Syntymäpäivä tuli vietettyä vaaleanpunaisissa kynsissä, ei ihan tarkoituksella tosin. En vain nähnyt mitään syytä poistaa täysin moitteettomassa kunnossa olevaa lakkausta. Ensimmäinen lohkeama ilmestyi vasta tänään, ja lakat ovat tosiaan kynsillä jo yhdeksättä päivää. Essien laadusta ei ainakaan voi valittaa!

Syntymäpäiväkynnet: Essie Cascade Cool ja leopardikuvio

Vaaleanpunainen pohjaväri on Essien Cascade Cool, jonka sain kaupanpäälliseksi kun ostin kaksi muuta Essien lakkaa. Leimaukset on tehty tuttuun tapaan Konadin mustalla leimauslakalla, mutta leopardikuviota on piristetty dotting toolilla tehdyillä väriläikillä. Kultainen lakka on H&M:n Golden Treasure ja pinkki Opin Dim Sum Plum. Nämä ovat kyllä leopardikynnet minun makuuni; ei liian överit, ei liian tylsät.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Arvonta suoritettu!

Alkuperäisen suunnitelman mukaan minun piti arpoa arvonnan voittaja eilen, mutta olinkin jo nukkumassa siihen aikaan, kun osallistumisaika päättyi. Sitä se vanhuus teettää! Ehdin kuitenkin jo eilen naputella nimet excel-taulukkoon (arvontaan muuten osallistui 56 henkilöä yhteensä 113 arvalla), joten arvonnan suorittaminen näin aamutuimaankin onnistuu kyllä. Pitemmittä puheitta, pyöräytetään arvonta käyntiin random.orgin avulla:


Arvonnan voittaja on siis Kitty! Kittylle on lähetetty sähköpostia, toivottavasti pääsen postittamaan palkinnon sinulle pian. Palkintohan oli siis China Glazen Rare & Radiant.


Harmittaa, että minulla ei ollut enempää lakkoja arvottavaksi. Ehkä ensi kerralla arvon kaksi samaan tapaan laadukkaampaa lakkaa, ja sitä seuraavalla kerralla kolme...

perjantai 5. lokakuuta 2012

Neutraaliutta

Essien Merino Cool onnistui herättämään minussa hillittömän himon Essien neutraaleita kynsilakkoja kohtaan. Niissä on jotenkin aivan oma viehätyksensä ja nyt haluaisin niitä aina vain lisää. Stylenomics-kokoelmassakin ilmestyi juuri sopivasti kaksi, Don't Sweater it ja Miss Fancy Pants, mutta pitää vielä pohtia, kuinka paljon harmaan ja ruskean sävyjä voi yksi ihminen tarvita. Tilaa lakoille on kuitenkin rajoitetusti.

Olen kuitenkin ehtinyt jo kasvattamaan kokoelmaani yhdellä uudella neutraalilla, Essien Glamour Pursella. Se on myös ensimmäinen Essieni, jossa on kapea suti. En tiedä kummasta pidän enemmän. Leveällä sudilla saa lakattua nopeammin, mutta toisaalta kynteni ovat melko kapeat ja leveä suti tuntuu välillä liiankin leveältä. Molemmissa taitaa olla omat hyvät ja huonot puolensa.

Essie Glamour Purse, Opi Suzi Loves Cowboys

Halusin pitää myös koristelut neutraaleina ja sen vuoksi valitsin leimauslakaksi toisen ruskean. Opin Suzi Loves Cowboys on juuri täydellinen partneri Glamour Purselle ja leimaantuikin hyvin. Kuviot ovat Bundlemonster-laatasta BM-313.  Tämän lakkauksen tuijottelu ei muuten todellakaan vähennä himoani neutraaleita lakkoja kohtaan, päinvastoin...

PS: Vielä viikonloppu ja maanantai aikaa osallistua arvontaan.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Melkein kuin marmoroitu

Olen kokeillut vesimarmorointia kerran, ja niin paljon kuin pidinkin vesimarmoroinnilla aikaan saaduista kiekuroista, en ole kovin innostunut kokeilemaan uudestaan. Vesikippojen kanssa leikkiminen oli niin aikaavievää ja sotkuista puuhaa. Leimaaminen sen sijaan, näin pitkän harjoittelun jälkeen, käy käden käänteessä ja jälkien siivoaminenkin käy nopsasti. Joten kun pitää valita oikean vesimarmoroinnin ja BundleMonsterin vesimarmorointia jäljittelevän kuvion välillä... leimaus voittaa ehdottomasti. Lopputulos ei tietenkään ole yhtä uniikki, mutta kelpaa minulle.

Pohjalakkana näissä feikkivesimarmorointikynsissä on A-Englandin Tristam, joka pääsi myös ensimmäistä kerta kynsille. Tristamin myötä rakastuin A-Englandin lakkoihin niin pahasti, että päätin tilata loputkin A-Englandin holot. Eivät ne holoina ole kovin ihmeellisiä, mutta leimaavat loistavasti ja ovat kynsillä sellaisenaankin kauniita. Puhumattakaan söpöistä pulloista ja kekseliäistä nimistä...

A-England Tristam, Revlon Ocean

Ainoa lakka, joka tuntui sopivan yhteen Tristamin kanssa oli Revlonin Ocean. Olin huolissani sen suhteellisen lirusta koostumuksesta, mutta onneksi huoleni oli aivan turha. Ocean leimaantuu kuin unelma. En voisi tyytyväisempi olla näiden kynsien suhteen. Pitkästä aikaa kaikki tuntui menevän aivan nappiin, niin värivalinnat kuin leimauksetkin.