Maitosuklaahairahdus

Minun mielestäni kevät ja vesimarmorointi ovat jollakin tapaa aina kuuluneet yhteen. Mikä olisi sen keväisempää kuin kirkasväriset kukkakuviot kynsillä? Eilen oli niin kiva auringonpaiste, että minäkin inspiroiduin vesimarmoroimaan. Ei muuten olisi pitänyt. Tai oikeastaan se marmorointivaihe on ihan ok, kaikki sujui ihan niinkuin pitikin. Minulla oli jopa kynsillä vanha koristelematon lakkaus, jonka päälle pystyi kokeilemaan erilaisia väriyhdistelmiä. Kokeilin mm. kirkasta pinkkiä ja valkoista. Keltaista ja taivaansinistä. Mintunvihreää. Ja mitä ihanaa ja keväistä valitsen kynsilleni? Ruskeaa. Ja vähän tummempaa ruskeaa. Mutta puolustukseksi voin sanoa, että kokeilin tätä väri- ja kuvioyhdistelmää ennen kuin päätin toteuttaa sen kaikille kynsille, ja silloin se muistutti ihanasti maitosuklaata. Maitosuklaahan on aurinkoista ja keväistä? Hmphm? Koko vesimarmoroinnin idea oli tehdä jotain keväistä ja sitten kuitenkin päätin tehdä jotakin ihan muuta?!

Hairahdus. En oikeasti keksi mitään muuta selitystä näille kynsille. Tai ehkä jopa hetkellinen mielenhäiriö. Kuinka olin ehtinyt unohtamaan sen, että kuivia kynsinauhoja, ja varsinkin niitä tikkuja kynsinauhoissa, ei saa mitenkään puhtaasti. Ellei niitä sitten lähde syövyttämään jollakin, tiedä siitä sitten. Ensimmäisenä päivänä ottamani kuvat olivat niin kamalia, että ne päätyivät lopulta roskakoriin. Tämä on ensimmäinen kerta ikinä kun tarjoilen blogissani seuraavana päivänä otettuja kuvia. Onneksi kärkikuluma ei ole tuossa kuvassa vielä niin pahasti havaittavissa. Tulevaisuudessa taidan pysytellä Bundlemonsterin vesimarmorointikuviossa...

Mutta yksi hyvä puoli näissä on; vanhan tutun Opin You Don't Know Jacquesin lisäksi onnistuin käyttämään näissä aikaisemmin kokeilematonta Essien Master Plania! Nyt kokeilemattomia lakkoja on taas yksi vähemmän (tai oikeastaan ei ole, koska ostin samana päivänä yhden uuden lakan. Denial, denial).

Confettis

En ole markettilakkojen ystävä, enkä myöskään indie/indie-tyylisten lakkojen, mutta L'oréalin Confettis oli minulle pakkohankinta. En vain voinut yksinkertaisesti vastustaa sitä kaikkien ihanien swatchien jälkeen. Ja onneksi se sattui itsestään nenäni eteen, ilman sen kummempaa metsästämistä. Olen huomannut, että nykyään tuo tuntuu L'oréalin kynsilakkatelineistä puuttuvan... Eikä mikään ihme.

Confettis

Swatchasin Confettiksen Essien Where's My Chauffeurin päälle. Yleensä swatchaan glitterit mustan päälle, mutta tässä tapauksessa se ei olisi tietenkään toiminut. Mielestäni mustavalkea sopi mainiosti sinivihreän kanssa, joten päätin toteuttaa saman lakkayhdistelmän myös omille kynsille.

Confettiksen seassa on pientä hopeista hologrammikimalletta. Kynsillä sitä ei oikeastaan huomaa, eikä pullostakaan, mutta makrokuvassa tuokin pieni yksityiskohta pääsee esille. Siellä sitä on, sitä kimalletta. Todistettavasti.

Stay the Night

Opin Stay the Nightissa epäilytti etukäteen sen kestävyys. Miten kauan sellainen lakka, jonka kanssa ei käytetä päällyslakkaa, voi säilyä hyvänä kynsillä? Ilmeisesti yllättävän pitkään. Stay the Night on möllötellyt kynsilläni nyt melkein viikon päivät, ja ihan hyvin se on pärjännyt. Kärkikulumaa löytyy totta kai ja peukalon kynsistäkin on lohjennut pienet palat, mutta mielestäni tuo on silti ihan hyvä saavutus ilman päällyslakkaa.

Stay the Night

Stay the Night ei ole mielestäni mitenkään erityisen kaunis lakka, mutta ehkä sitäkin erikoisempi. Itselleni sen pinnasta tulee mieleen vastavalettu asfaltti. Sellainen, jonka seassa on jostakin syystä punaista glitteriä...

Tekstuuria

Tykkäsin todella paljon siitä, miltä tämä lakka tuntui kynsillä. Ei ollut yhtään sellainen karkean rosoinen kuten odotin! Toisaalta normaalilta katseluetäisyydeltä tuo näyttää lähinnä ihan tavalliselta mattalakkaukselta, että ehkä sitä tekstuuria olisi toisaalta voinut olla enemmänkin. Vaikka sitten sen mukavuuden kustannuksella.

Helmikuun lakkaostokset

En mielestäni osta kynsilakkoja kovin usein, enkä varsinkaan kovin montaa kerralla. Kynsilakkakokoelmani kuitenkin kasvaa tästä huolimatta yleensä 5-10 lakalla joka kuukausi. Ilmeisesti kuukausi on huomattavasti pitempi aika kuin mitä voisi olettaa. Viime kuussa kokoelmani kasvoi kuitenkin kuudella lakalla...

Essien Muchi Muchi tuli LivBoxin mukana, joten sitä en laske omaksi lakkahankinnakseni. Minähän en LivBoxin sisältöä päätä, joten sen mukana tulevat kynsilakatkaan eivät mitenkään voi olla minun vastuullani. Essien School of Hard Rocksin vaihdoin Emman kanssa, joten sitäkään ei varsinaisesti voi laskea uudeksi lakkahankinnaksi. Jotainhan lähti sen tieltä ensin pois eikä kokoelma kasvanut lainkaan. A-Englandin Guineveren ja Excaliburin tilasin oikeasti jo tammikuun alkupuolella, mutta postitusongelmien kanssa paketti tuli perille vasta helmikuun puolella. Ei minun vikani taaskaan!

Joten omasta mielestäni olen tehnyt viime kuussa ainoastaan kaksi virallista lakkahankintaa. Opin Stay the Nightin hankin Sokoksen Kutsu Kauneuteen -kampajan aikana alennuskupongin turvin. Poikaystävä saattoi pikkuisen kannustaa, mutta olisin aivan varmasti hankkinut sen ilman kummempaa kannustamistakin. Sen verran erikoinen kaveri kuitenkin on kyseessä.

Stay the Night

Seuraavana päivänä Sokos Emotionilta tarttui mukaan vielä toinen kynsilakkakaveri, L'oréalin mustavalkoinen Confettis. En ole markettilakkojen ylin ystävä, mutta tämän kohdalla oli pakko tehdä poikkeus. Ei tuollaista vain voinut jättää kauppaan!

Confettis

Maaliskuuta on vasta muutama päivä mennyt, eikä vielä oikein pysty sanomaan millainen tästä kuusta tulee kynsilakkahankintojen suhteen. Olisi mahtavaa, jos tässä kuussa mukaan ei tarttuisikaan yhtään uutta kynsilakkaa. Ostolakkoon en kuitenkaan aio ryhtyä. En näe mitään syytä kieltää itseltäni jotain, mikä tuo minulle iloa. Enemmän toivoisin sitä, että kokoelmani olisi jo siinä pisteessä, että tarpeeksi erilaisia tai erikoisia kynsilakkoja tulisi vastaan harvemmin.

Guinevere & Excalibur

Olen viime aikoina nauttinut enemmän yksinkertaisemmista lakkauksista, tai oikeastaan sellaisista, joissa värit pääsevät kunnolla esille. Kokokynnen leimat kun yleensä piilottavat värit alleen vähän turhankin tehokkaasti. Näitäkään kynsiä en ensin aikonut koristella. Hopeinen aksentti oli minulle aivan riittävä yksityiskohta. Mietin sitten kuitenkin sitä, että jos en koristele näitä kynsiä, minulla ei ole mitään uutta näytettävää blogin puolella. Seuraavana päivänä tartuinkin kiltisti teippurullaan ja lopputuloksena oli yksinkertaiset kolmiot:

Käytetyt lakat ovat edellisestä postauksesta tutut Guinevere ja Excalibur. Jostakin syystä Excalibur halusi levittää kimallettaan myös Guineveren päälle, vaikka mielestäni annoin sen kuivua kohtalaisen kauan ennen pikakuivattajan levittämistä.

Pakollinen makrokuva karkuteille lähteneistä hileistä. Siellä ne vipeltää. Mikään muu lakka ei ole minulle ikinä tehnyt noin. Toivottavasti Seche Vite ei ole nyt täynnä tuollaista pientä hopeista hilettä.