Otin viime viikolla ensimmäistä kertaa osaa Google+:n Nail Polish Lovers -yhteisön viikon kynsihaasteeseen. Haasteen aiheena oli saran wrap -kynnet, eli kotoisammin elmukelmukynnet. Halusin osallistua haasteeseen, koska en ollut aikaisemmin elmukelmuillut ja haasteen pitäjäkin on tuttu... mutta toisaalta halusin myös kovasti kokeilla uusia Gals-laattoja. Lopputulos oli siis hyvinkin perinteistä Amoenaa:
Elmukelmuilin ainoastaan nimettömät ja peukalot, jotta leimailuillekin jäisi tilaa. Aksenttikynnen pohjana on Emman kanssa vaihtarina saatu School of Hard Rocks ja muiden Maximillian Strasse Her. Elmukelmuilu- ja leimauslakkana käytin H&M:n Golden Treasurea. Olin vähän etukäteen huolissani noista Gals-laatoista, koska Belegwen bloggaili aikaisemmin, että kokokynnen kuviot ovat kovin pieniä. Huoli oli taas kerran turhaa. Nuo kuviot ovat tosiaan pieniä, mutta eivät liian pieniä. Ne ovat juuri sopivan kokoisia minun kynsilleni silloin, kun kynteni ovat lyhimmillään. Leimojen toimivuudesta en oikeastaan osaa sanoa vielä mitään, koska olen vain yhtä kuviota testannut. Ihan hyvältä vaikutti tuon perusteelta. Hyvältä vaikutti tuo elmukelmuilukin. Voisi joskus elmukelmuilla kaikki kynnet kivemmalla väriyhdistelmällä.
maanantai 29. huhtikuuta 2013
keskiviikko 24. huhtikuuta 2013
Lakkaostoksia
Viime kuussa lakkaostokseni lähentelivät nollaa. Ostin vain yhden ainoan Opin, ja senkin tarjouksesta. Houston We Have a Purple oli pakko napata mukaan. Joskus kauan, kauan sitten hylkäsin toisen sävyisen Opin tarjous-sorbetin ja kaduin sitä heti seuraavana päivänä... Ja kun palasin kauppaan korjaamaan virheeni, ei tuota enää ollutkaan tarjouspöydässä. En vain voinut ottaa riskiä, että katuisin tuon lakan ostamatta jättämistä ja sama toistuisi uudestaan. Kokoelmassani ei hirveän montaa värillistä jelly-lakkaa ole, joten Housten We Have a Purple on paikkansa ansainnut. Ja on kynsillekin päässyt, vaikka ei täällä blogin puolella näkynytkään.
Ja sitten tämän kuun vaatimattomiin ostoksiin (joskin epäilen, että näitä saattaa ilmestyä vielä lisää). Anttilan Essie-tarjouksen innoittamana ostin vihdoinkin kokoelmaani laadukkaamman peruspunaisen. Pähkäilin pitkään Essien Lacquered Upin ja Fifth Avenuen välillä ja Lacquered Up voitti. Se oli mielestäni pikkaisen kirkkaampi ja tuntui sopivan minulle paremmin.
Viikonloppuna bongasin Hakaniemen Sokoksella Opin Polka.comin. Olin jonkin aikaa jo mielinyt tuota, mutta se tuntui olevan ihan joka paikasta aina loppu. Emotionilta. Kicksistä. Keskustan Sokokselta. Stockmannilta. Hakaniemen Sokoksella noita oli kuitenkin vielä muutama jäljellä ja yksi tuli napattua mukaan. Opien Suomi-hinta ei muten haittaa minua yhtään niin kauan kun lakka on mielestäni tarpeeksi erikoinen. Polka.com on myös päässyt kynsille asti ja tykkäsin kovasti.
Viimeisenä pitkään himoitsemani Essien Maximillian Strasse Her. Tuntui muuten, ettei tämä kevätkokoelma rantaituisi Suomeen ikinä! Välillä ärsyttää tosi paljon se, että kokoelmat tulevat tänne niin myöhään. Minua ei yhtään harmita se, että lakoista joutuu Suomessa maksamaan enemmän kuin ulkomailta tilatessa, mutta ärsyttää, kun kaikkea joutuu odottamaan niin kauan.
Onneksi Maximillian Strasse Her oli pitkän odotuksen arvoinen. Vielä kun osaisi päättää minkä värinen se on. Harmaa? Sininen? Vihreä?
Ja sitten tämän kuun vaatimattomiin ostoksiin (joskin epäilen, että näitä saattaa ilmestyä vielä lisää). Anttilan Essie-tarjouksen innoittamana ostin vihdoinkin kokoelmaani laadukkaamman peruspunaisen. Pähkäilin pitkään Essien Lacquered Upin ja Fifth Avenuen välillä ja Lacquered Up voitti. Se oli mielestäni pikkaisen kirkkaampi ja tuntui sopivan minulle paremmin.
Viikonloppuna bongasin Hakaniemen Sokoksella Opin Polka.comin. Olin jonkin aikaa jo mielinyt tuota, mutta se tuntui olevan ihan joka paikasta aina loppu. Emotionilta. Kicksistä. Keskustan Sokokselta. Stockmannilta. Hakaniemen Sokoksella noita oli kuitenkin vielä muutama jäljellä ja yksi tuli napattua mukaan. Opien Suomi-hinta ei muten haittaa minua yhtään niin kauan kun lakka on mielestäni tarpeeksi erikoinen. Polka.com on myös päässyt kynsille asti ja tykkäsin kovasti.
Viimeisenä pitkään himoitsemani Essien Maximillian Strasse Her. Tuntui muuten, ettei tämä kevätkokoelma rantaituisi Suomeen ikinä! Välillä ärsyttää tosi paljon se, että kokoelmat tulevat tänne niin myöhään. Minua ei yhtään harmita se, että lakoista joutuu Suomessa maksamaan enemmän kuin ulkomailta tilatessa, mutta ärsyttää, kun kaikkea joutuu odottamaan niin kauan.
Onneksi Maximillian Strasse Her oli pitkän odotuksen arvoinen. Vielä kun osaisi päättää minkä värinen se on. Harmaa? Sininen? Vihreä?
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Voihan Winstonia!
Postiluukusta tipahti eilen kovasti odotetu paketti. Paketti oli melko runnellun näköinen ja sisällöstä päätellen päässyt myös litistymään, mutta pieni litistyneisyys ei onneksi haittaa kun on kyse leimauslaatoista. Näin Winstonia-settiä kerta toisensa jälkeen lukemissani ulkomaalaisissa blogeissa ja olihan se First Generation lopulta tilattava itsellekin. Huolimatta siitä, että postikulut jenkeistä maksoivat saman verran kuin kyseinen setti... Halpa tuo kuitenkin oli Suomen laattahintoihin verrattuna. Esimerkiksi Mimaxilla Konad-laatat maksavat normaalisti 5,54e, Cesarssilla 6,61e. Adeninakin tarjoaa yksittäisiä Bundlemonster-laattoja hintaan 2,95e. Plus postikulut. Yksittäisien Winstonia-laattojen hinnaksi jäi postikulujenkin kanssa 1,10e per laatta suoraan Winstoniastoresta tilattuna. Halpaa kuin saippua, sanon minä!
Pakkaukseltaan Winstonia-setti muistuttaa Bundlemonsterin 2012-settiä. Molemmat tulevat tuollaisessa tiukassa laatikossa. Winstonian laatikko tosin on pahvinen, mistä ehkä itse jopa pidän enemmän. Bundlemonsterin muovilaatikko tuntui lähinnä vain halvalta ja laatat luiskahtelivat vähän liiankin innokkaasti siitä ulos. Winstonia-laatat luultavasti muuttavat alkuinnostuksen jälkeen samaan kansioon kuin muutkin laatat (poikkeuksena Cheekyn ihana laattalaatikko, jota ei pysty olemaan käyttämättä).
Winstonia-laatat ovat samankokoisia kuin Konad-laatat ja tausta on myös samantyylinen. Ulkonäön perusteella nämä eivät vaikuttaneet sen laadukkaammilta kuin Bundlemonsteritkaan, joiden laadun kanssa minulla on ollut isojakin ongelmia.
Olin antanut maitosuklaahairahduksen olla kynsilläni koko pääsiäisen ja muutamassa kynnessä oli jo sellaiset lohkeamat, että oli jo aikakin pistää kynnet uusiksi. Ei siis tarvinnut odottaa, koska uusia laattoja pääsee kokeilemaan toden teolla. Tosi oli edessä heti saman tien.
Pohjavärinä on tällä kertaa A-Englandin Lady of Shalott Gothic Beauties -kokoelmasta. Gothic Beauties -kokoelman lakkoja yhdistää se surullinen fakta, että ilman kirkasta auringonpaistetta ne näyttävät oikeastaan pelkästään mustalta. Päätin tällä kertaa kuitenkin kokeilla jostakin netistä lukemaani kikkaa, jossa lakattuja kynsiä pyyhitään varovasti kynsilakanpoistoaineeseen kastetulla siveltimellä kunnes shimmer tulee esiin. Tuntui ihan toimivalta kikalta, paitsi näin leimailujen jälkeen on paha sanoa. Fiksumpi olisi jättänyt leimaamatta ja jättänyt myös muutaman kynnen käsittelemättä vertailun vuoksi. Ehkä seuraavalla kerralla.
A-Englandin Excalibur toimi ensimmäistä kertaa leimauslakkana. Hankin sen nimen omaan leimausta varten, joten vähän jännityksellä kokeilin, miten se toimii. Jännitys oli kuitenkin aivan turhaa. Amoena tiedottaa: täydellisen leimaushopean etsintä on päättynyt. Excalibur leimaa kuin unelma, peittää hyvin ja loistaa.
Ja miten Winstonia-laatat toimivat leimauksessa? Niin hyvin, että ryhdyin heti ensimmäisen kynnen jälkeen epäluuloiseksi ja halusin kokeilla yhdeksää muutakin kuviota! Olisihan saattanut olla niin, että ensimmäinen kuvio oli poikkeuksellisen hyvä ja muut pelkkää roskaa. Vaan ei. Lopputulos oli sama jokaisen kuvion kohdalla. Uskaltaisin väittää, että Winstonia-laatat toimivat jopa Konad-laattoja paremmin! Kuviot siirtyivät täydellisesti xl-leimasimeen ja xl-leimasimesta täydellisesti kynsille. Ja mitä kuvioita! Nähtävyyksiä! Viiksiä! Sieniä! Yksisarvinen! Riikinkukko! Puhumattakaan kaikista ihanista abstrakteista kokokynnen kuvioista! Eikä yhtäkään kärkikuviota pilaamassa kokonaisuutta.
Toivottavasti Winstonian toinen sukupolvi on jo suunnitteilla, koska minä aion olla heti ensimmäisien tilaajien joukossa.
![]() |
First Generation |
Pakkaukseltaan Winstonia-setti muistuttaa Bundlemonsterin 2012-settiä. Molemmat tulevat tuollaisessa tiukassa laatikossa. Winstonian laatikko tosin on pahvinen, mistä ehkä itse jopa pidän enemmän. Bundlemonsterin muovilaatikko tuntui lähinnä vain halvalta ja laatat luiskahtelivat vähän liiankin innokkaasti siitä ulos. Winstonia-laatat luultavasti muuttavat alkuinnostuksen jälkeen samaan kansioon kuin muutkin laatat (poikkeuksena Cheekyn ihana laattalaatikko, jota ei pysty olemaan käyttämättä).
Winstonia-laatat ovat samankokoisia kuin Konad-laatat ja tausta on myös samantyylinen. Ulkonäön perusteella nämä eivät vaikuttaneet sen laadukkaammilta kuin Bundlemonsteritkaan, joiden laadun kanssa minulla on ollut isojakin ongelmia.
![]() |
Laatat edestä ja takaa |
Olin antanut maitosuklaahairahduksen olla kynsilläni koko pääsiäisen ja muutamassa kynnessä oli jo sellaiset lohkeamat, että oli jo aikakin pistää kynnet uusiksi. Ei siis tarvinnut odottaa, koska uusia laattoja pääsee kokeilemaan toden teolla. Tosi oli edessä heti saman tien.
![]() |
Testikynnet |
Pohjavärinä on tällä kertaa A-Englandin Lady of Shalott Gothic Beauties -kokoelmasta. Gothic Beauties -kokoelman lakkoja yhdistää se surullinen fakta, että ilman kirkasta auringonpaistetta ne näyttävät oikeastaan pelkästään mustalta. Päätin tällä kertaa kuitenkin kokeilla jostakin netistä lukemaani kikkaa, jossa lakattuja kynsiä pyyhitään varovasti kynsilakanpoistoaineeseen kastetulla siveltimellä kunnes shimmer tulee esiin. Tuntui ihan toimivalta kikalta, paitsi näin leimailujen jälkeen on paha sanoa. Fiksumpi olisi jättänyt leimaamatta ja jättänyt myös muutaman kynnen käsittelemättä vertailun vuoksi. Ehkä seuraavalla kerralla.
A-Englandin Excalibur toimi ensimmäistä kertaa leimauslakkana. Hankin sen nimen omaan leimausta varten, joten vähän jännityksellä kokeilin, miten se toimii. Jännitys oli kuitenkin aivan turhaa. Amoena tiedottaa: täydellisen leimaushopean etsintä on päättynyt. Excalibur leimaa kuin unelma, peittää hyvin ja loistaa.
![]() |
Excalibur: täydellinen leimaushopea |
Ja miten Winstonia-laatat toimivat leimauksessa? Niin hyvin, että ryhdyin heti ensimmäisen kynnen jälkeen epäluuloiseksi ja halusin kokeilla yhdeksää muutakin kuviota! Olisihan saattanut olla niin, että ensimmäinen kuvio oli poikkeuksellisen hyvä ja muut pelkkää roskaa. Vaan ei. Lopputulos oli sama jokaisen kuvion kohdalla. Uskaltaisin väittää, että Winstonia-laatat toimivat jopa Konad-laattoja paremmin! Kuviot siirtyivät täydellisesti xl-leimasimeen ja xl-leimasimesta täydellisesti kynsille. Ja mitä kuvioita! Nähtävyyksiä! Viiksiä! Sieniä! Yksisarvinen! Riikinkukko! Puhumattakaan kaikista ihanista abstrakteista kokokynnen kuvioista! Eikä yhtäkään kärkikuviota pilaamassa kokonaisuutta.
Toivottavasti Winstonian toinen sukupolvi on jo suunnitteilla, koska minä aion olla heti ensimmäisien tilaajien joukossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)