perjantai 30. maaliskuuta 2012

Niitä vaan tulee jostain!?

Poikaystäväni vei minut lakkaostoksille siihen samaan Tarjoustaloon, josta hän bongasi minulle aikaisemmin Flormarin graffitilakkoja. Tarkoitus oli katsoa olisiko muista väreistä mihinkään. No, olihan niistä. Mukaan tarttui kaksi sinistä ja yksi violetti graffitilakka:


 Kovasti teki mieli hamstrata myös Flormarin sininen hilelakka, mutta pistin peliin ihan kaiken tahdonvoimani ja onnistuin jättämään sen kauppaan. Periaatteessa minulla ei ole mitään kynsilakkojen hamstraamista vastaan, mutta en haluaisi hamstrata lakkoja vain siksi, että ne ovat halpoja. Ei siis mitään "mutta kun tämä on ihan nätti ja tosi, tosi halpa". Tai jotenkin tuntuu, että jos annan kaikelle periksi, niin kohta minulla on laatikollinen mitäänsanomattomia ja turhia lakkoja!

Tuskin olen ainoa, joka miettii kynsilakkakokoelmaa nimenomaan kokoelmana. En halua ostaa yksittäisiä, tuntemattomia lakkamerkkejä, koska ne pistäisivät silmään muiden lakkojen joukossa. Ne eivät istuisi kokoelmaan. En myöskään halua kokoelmaani rumia pulloja, vaikka lakan väri olisi kuinka nätti. Nykyisistä rumista pulloistakin haluaisin eroon, tai ainakin haluaisin saada sen verran hyllyn täytettä, että rumat pullot voisi siirtää laatikkoon piiloon.

Tykkään OPIn lakoista siksi, että niiden pullot ovat kauniita. Niiden värit ovat kauniita. Ja usein miten myös niiden nimet ovat kauniita. Tykkään niistä myös siksi, että ne näyttävät hyvältä yhdessä. Sellaiselta, että niitä haluaa katsella ja pitää esillä koristeina. Niihin tulee muodostettua jotenkin ihan erilainen tunneside, kuin hetken mielenhäiriössä hankittuihin halpislakkoihin. Oikeastaan haluaisin, että kokoelmassani olisi pelkästään OPIn lakkoja. Eikä sillä ole mitään tekemistä kynsilakkasnobismin kanssa. En edes usko, että OPIt olisivat merkittävästi laadukkaampia kuin esimerkiksi markettilakat. Kyse on vain siitä, että ne miellyttävät omaa silmääni eniten.

Mutta silti sorrun halpoihin lakkoihin. Koska ne ovat halpoja. Ja nättejä. Ja kohta minulla on se laatikko täynnä turhia lakkoja. Hmphmpf!

2 kommenttia:

  1. Heissan, hauska nähdä että muutkin "juoksevat" harva se päivä lakkojen perässä. Olen jättänyt sinulle tunnustuksen blogiini, käväiseppä kurkkaamassa.

    VastaaPoista
  2. Juokseminenhan on myös tehokasta liikuntaa :D Kyllä siinä varmasti muutama kalori palaa, kun kipittää kaupasta toiseen katsomaan, että olisiko siellä ehkä kenties juuri se yksi lakka, jonka haluaisi.

    Ja kiitos tunnustuksesta!

    VastaaPoista