Oli jo aikakin

Viimeinen pari A-Englandeja uunista ulos! A-Englandeja tuli tilattua kahdessa erässä. Ensimmäinen erä tuli suoraan A-Englandilta minulle, mutta tämä jälkimmäinen erä kiersi Royal Mailin kynsilakkabannin vuoksi Ranskan kautta. Mutta hyväähän sopii toki jonkin aikaa odottaakin. Toivottavasti muidenkin A-Englandin tilaukset ovat saapuneet yhtä turvallisesti perille. Viime viikolla minulle siis kotiutui maailmalta Guinevere ja Excalibur.

Guinevere ja Excalibur

Guinevere on jäänyt pois monesta tilauksesta, koska aina on ollut jotakin mielenkiintoisempaa tilattavaa. Synttäripromon aikana kuitenkin tuumailin, että Guinevere on viimeisiä A-Englandeja mitä minun ylipäätään tekee mieli tällä hetkellä. Ja pitihän se sitten mielenrauhan takia hankkia. Nyt ei tee enää mitään mieli... ennen kuin A-Englandilta tulee taas jokin uusi kokoelma, josta on ihan pakko saada jotakin.

Excalibur on joukon musta hevonen. En ole koskaan lämmennyt sen swatcheille. En sitten yhtään. Hyi, hyi ja hyi. Sain kuitenkin jostakin päähäni, että se voisi leimata hyvin ja Googlen kuvahaku tuntui tukevan ajatustani. Excalibur tuli siis tilattua aivan puhtaasti leimauslakaksi. En ole vielä ehtinyt testaamaan sitä leimauksessa, mutta sen verran testailua on tullut harrastettua, että se ainakin peittää todella hyvin ja on koostumukseltaan paksuhkoa. En siis näe mitään syytä, miksi se ei toimisi.

School of Hard Rocks

Essie rantautui Suomeen aika lailla samoihin aikoihin kun kiinnostuin kynsilakoista. Ensimmäinen kokoelma Suomessa oli Cocktail Bling, jossa suurimman vaikutuksen minuun teki liitutaulun värinen School of Hard Rocks. Olin tuohon aikaan kuitenkin vielä todella, todella epävarma omista taidoistani ja varsinkin cremeillä lakkaaminen tuntui pelottavalta. School of Hard Rocks jäi siis hyllyyn, mutta ei todellakaan lakannut kiusaamasta ajatuksiani. Kun lopulta päätin, että on aika hankkia tuo mielessä tämän tästä kummitteleva lakka, sitä ei tietenkään saanut enää mistään.

... Kunnes Wasting Lifestylen Emma tarjosi sitä minulle vaihdossa. Ai, että kiinnostaisiko? No KYLLÄ. Parempaa vaihtaria ei olisi voinut enää tarjota. Olin niin innoissani, etten malttanut edes lukea sähköpostia loppuun. School of Hard Rocks! Vaihdossa! Minulle! Whoah! Tuntui kuin syntymäpäivä ja joulu olisivat tulleet samana päivänä.

School of Hard Rocks

Isot kiitokset Emmalle siis tämän pitkäaikaisen kynsilakkahaaveen toteuttamisesta. Ja School of Hard Rocks on muuten yhtä täydellinen omassa kynsilakkahyllyssäni kuin mitä se oli pitkään hautomissani mielikuvissa. Kynsilläkin se sai olla kokonaisen viikon koristelemattomana.

PS: Opin Blue My Mind on edelleen vaihtariseuraa vailla.

Omituistako?

Papu ja Vanquish haastoivat minutkin kertomaan viisi omituista piirrettä itsestäni. En tiedä kuinka omituisia nämä ovat, omituisempaakin on varmasti nähty:

1. Kuvat epäsiististi lakatuista kynsistä saavat minut voimaan pahoin. Minulle tulee niistä samanlainen olo kuin jos näkisin kuvan esimerkiksi oksennuksesta tai jostakin vielä iljettävämmästä. Pakko aina irvistää ja pistää kyseinen kuva nopeasti pois. Hyi, hyi ja hyi.

2. Tunnen aina ajoittain huonoa omatuntoa siitä, että luen kirjoja lähinnä pelkästään englanniksi. Minusta tuntuu, että jotenkin syrjisin tai vähättelisin omaa äidinkieltäni, suomentajia ja suomalaisia kirjailijoita.

3. Olen todella huono kysymään kysymyksiä ja sitä kautta huono tutustumaan muihin. Annan itsestäni ehkä sellaisen kuvan, etten ole hirveän kiinnostunut muista.

4. Inhoan hiusten pesemistä ja vastapestyjä hiuksiani. Hiusten pesemiseen, kuivaamiseen ja laittamiseen menee älyttömästi aikaa ja kaiken lisäksi hiukseni ovat pesun jälkeen aivan mahdottomat käsitellä. Olen todella kiitollinen kuivashampoon olemassaolosta. Inhoan myös vaatteiden vaihtamista. Mieluummin kulkisin aina samoissa vaatteissa... Haluaisin siis kulkea aina samoissa vaatteissa ja lakata pesemästä hiuksiani. Olen ehkä entisessä elämässäni ollut jonkin sortin laitapuolen kulkija.

5. En tykkää ostaa kotiin sellaisia ruokia, joissa ei ole selkeää annoskokoa. Esimerkiksi muroja tai jogurttitölkkejä. Jos meillä olisi tuollaisia, söisin vain silkkaa tylsyyttäni ja luultavasti päätyisin syömään kaksi kertaa enemmän kuin tarvitsisi. 

Ja sitten muihin tunnustuksiin. Sekä Mellalta että Heidiltä on napsahtanut tällainen:

Kiitos kummallekin! Tämän tunnustuksenhan voi antaa eteenpäin blogeille, joilla on alle 200 lukijaa. Itse haluan antaa tunnustuksen eteenpäin Veeralle, Nooralle, Lauralle, Riikalle ja Yuelle. Samat viisi voivat myös jakaa omia outouksiaan, jos eivät ole sitä vielä tehneet.

Where's My Chauffeur?

Essien Where's My Chauffeur kiusasi minua todella pitkään. Se pyöri ajatuksissani melkein joka päivä muutaman viikon ajan. Näin Where's My Chauffeurin ensimmäisen kerran (omin silmin) Kicksissä ja vertailin sitä Mint Candy Appleen. Se oli selkeästi sävyltään erilainen, tummempi ja sinisempi, mutta samaan aikaan se ei kuitenkaan ollut merkittävästi erivärinen. En millään voinut hankkia sitä. Sen hankkiminen ei yksinkertaisesti ollut perusteltua. Lopulta kuitenkin päätin, että jos minun tekee noin kovasti mieli jotakin lakkaa, on se ehdottomasti hankittava. Kynsilakkaahan se kuitenkin vain on.

Where's My Chauffeur ei ole yksinään hirveän inspiroiva. Tuollainen perusnätti sininen. Ei mitään ihmeellisyyttä, ei ilotulitusta. Pää löi muutaman päivän tyhjää kun mietin, miten tuon lakan koristelisin. Sitten tuli helmikuun LivBox sisällään Essien Muchi Muchi ja ideat lähtivät heti rullaamaan. Muchi Muchi on hempeä ja Where's My Chauffer sen rinnalla ihanan pirteä ja tyttömäinen. Oli aika tehdä vintage-kynnet.

Näihin kynsiin tuli käytettyä useita eri lakkoja, joista neljä oli jopa aikaisemmin kokeilemattomia. Nappisuoritus siis. Essien lakkoja kynsiltä löytyy neljä: Where's My Chauffer, Muchi Muchi, Mint Candy Apple ja Navigate Her. Opia löytyy myös sama määrä: Don't Mess With OPI, Fly, Suzi & the Lifeguard ja Señorita Rose-alita. Muut kynsiltä löytyvät lakat ovat A-Englandin And the Moonbeams, Konadin helmiäisvalkoinen leimauslakka ja Relouis-merkkinen valkoinen graffitilakka. Huh huh.

Valkoinen graffitilakka ei muuten kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan. En vain pitänyt siitä, miltä And the Moonbeams näytti Opin Flyn päällä. Ei vain toiminut, eikä myöskään sopinut kokonaisuuteen. Mietin hetken aikaa, pitäisikö tehdä koko kynsi uudelleen... mutta laiskempi puoli minusta voitti. Mielestäni tuo lopputulos on kiva, vintage with a modern twist.

En muuten kovin usein innostu siveltimistä ja dotting tooleista, mutta tällaisien ruusujen tekeminen oli mukavaa ja ennenkaikkea helppoa. Pitää ehkä tehdä toistekin, esimerkiksi vuoden päästä...

Haluaisiko joku tehdä vaihtarit?

Kokoelmaani on eksynyt kaksi Blue My Mindia ja Ate Berries in the Canaries -lakalle löytyy dupe. Haluaisiko joku tehdä vaihtarit kanssani? Voisin vaihtaa nuo yhdessä tai erikseen, vaihtareiksi kelpaa (vähän käytetyt) Opit, Essiet, A-Englandit ja China Glazet. Vaihtari-ehdotuksia voi laittaa minulle osoitteeseen amoenaonline@gmail.com.

Blue My Mind ja Ate Berries in the Canaries

Päivitys: Ate Berries in the Canaries -lakalle on jo tarjottu vastustamatonta vaihtaria. Blue My Mind on edelleen vaihtaria vailla.

She Walks in Beauty

A-Englandin She Walks in Beauty osui ja upposi heti kun näin siitä ensimmäiset swatchit. En kuitenkaan heti rynnännyt tilaamaan omaani (vaikka todella kovasti mieli teki) vaan päätin odottaa, jos kyseinen kaunokainen ilmestyisi myöhemmin alennushinnalla. A-Englandilla noita alennuskampanjoita kun tuntuu olevan vähän liiankin usein. Ja odottaminenhan kannatti: synttärialesta sain napattua She Walks in Beautyn kuuden punnan hintaan.

Halusin päästä ihastelemaan She Walks in Beautya kynsillä ilman häiriötekijöitä, joten valitsin pohjaksi Essien  läpikuultavan ranskislakan. Mademoisellea neutraalimpaa pohjaa tuskin minun kokoelmastani löytyy, joskin Opin Passion ja You Callin' Me a Lyre olisivat hyvin ajaneet saman asian. (Voisiko joku kertoa, miksi kokoelmassani on kolme lähes identtistä ranskislakkaa, vaikka en tee ranskiksia koskaan?!)

Näillä kynsillä on nyt menty useampi päivä ja tykkään. En yleensä ole kimalluksen ja glitterin ylin ystävä, mutta She Walks in Beauty tuntuu sopivan hillityltä. En usko, että lakkaan tällä toiste kaikkia kynsiä, mutta aksenttina tulee varmasti käytettyä ennemmin tai myöhemmin. Todennäköisesti myöhemmin, ottaen huomioon kuinka paljon minulla on kokeilemattomia lakkoja...

Kotiutuneita

Tilasin A-Englandin synttärikampanjan aikana yhteensä viisi lakkaa; ensin kolme ihan-pakko-saada lakkaa ja parin päivän päästä vielä kaksi himottamaan jäänyttä. Ehdin muutaman päivän olemaan huolissani ensimmäisestä tilauksesta. A-England oli postittanut osan tilauksista tietämättä, että Royal Mail oli vast'ikään kieltänyt kynsilakkojen postittamisen. Ensimmäinen tilaukseni oli lähetetty monta päivää kyseisen kynsilakkakiellon jälkeen, mutta onneksi se tuli siitä huolimatta perille. Toivottavasti muillakin on käynyt yhtä hyvä tuuri.

Heavenly Quotes

Ensimmäinen tilaukseni sisälsi koko (tämänhetkisen?) Heavenly Quotes -kokoelman, eli She Walks in Beauty, And the Moonbeams... ja Beauty Never Fails. Noista eniten odotin tuota ensimmäistä ja kyllä, se on yhtä kaunis kuin kuvissa. En tiedä miten A-England onnistuu kerta toisensa jälkeen tehtailemaan niin täydellisiä lakkoja. Toivottavasti A-England saa tuon postitusongelman kuntoon. Amerikan jälleenmyyjiltä tilaaminen onnistuu totta kai edelleen, mutta alentuneen tullirajan vuoksi siinä ei oikein ole enää mitään järkeä.

Seuraavassa A-Englandin paketissa muuten piileskelee Guinevere ja Excalibur, mutta sitä joutunee vielä tovin aikaa odottelemaan: viimeisimmän tiedon mukaan loput lähetykset kierrätetään jenkkien kautta.