Syyskuun (2012) alussa minä ja poikaystäväni hankimme ensimmäisen järjestelmäkameran. Järjestelmäkameran hankkiminen oli aivan perusteltua: minä tarvitsen hyvä kuvia blogiani varten ja hän tarvitsee hyviä kuvia maalaamistaan miniatyyreistä. Kuvanlaatu on molemmissa ratkaisevaa. Poikaystäväni on oppinut napsimaan omista miniatyyreistään hyviä kuvia, mutta minä en ole vieläkään (29.11) oppinut kuvaamaan kynsiäni kunnolla. Lähtötilanteesta voi lukea lisää tästä postauksesta.
Tein tämän sivun, koska minulla itselläni on hankaluuksia löytää tietoa siitä, miten muut kuvaavat kynsiään järjestelmäkameralla. Pokkarikameroille löytyy kaikennäköisiä ohjeita, aivan päteviäkin jopa, mutta jostakin syystä järjestelmäkameralla kuvaamisesta löytyy hyvin vähän mitään. Järjestelmäkameran kanssa mikään "käytä sitä kameran kukka-asetusta" ei hirveästi enää auta.
Tällä sivulla aion siis dokumentoida omaa oppimistani: millaisia kikkoja olen löytänyt, millaisia kuvia olen saanut aikaan, mitä olen tehnyt erilailla kuin aikaisemmin jne. Pääpaino tulee siis olemaan nimenomaan kynsien kuvaamisesta. Aion tehdä tämän siksi, että joku muu voisi oppia minun virheistäni ja mahdollisesti kopioida toimivat kikat itselleenkin.
Kommentoida saa!
Lähtötaso
Olen mielestäni aika hyvin onnistunut sivistämään itseän perusjuttujen suhteen. Tajuan, mikä on ISO, shutter speed ja aperture ja miten ne vaikuttavat toisiinsa. Olen alusta asti kuvannut pelkästään manuaalilla, joten nuo ovat tulleet suhteellisen hyvin myös tutuiksi.
Olen myös postannut siitä, miten kuvaan kynsiäni. Postaus löytyy täältä.
PS: Itse pidin tätä ISO / shutter speed / aperture -ohjetta mukavan selkeänä.
Kamera
Canon 650D (aka Rebel T4i)
Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 IS II (kameran mukana tullut objektiivi)
Canon EF-S 60mm f/2.8 Macro USM (poikaystävältä lahjaksi saatu makro-objektiivi)
Kameraa en hirveästi osaa vielä arvostella, mutta kääntyvä kosketusnäyttö tuntuu tosi kätevältä kynsien kuvaamisessa! Pystyy näkemään kuvan ja muokkaamaan asetukset vaikka istuisikin kameran sivulla/edessä.
Ennen kuvausta
Ennen kynsieni kuvaamista levitän kynsinauhoille Opin exfoliating cuticle treatment -kynsinauhavoidetta. Se tekee kynsinauhoista terveen ja kosteutetunnäköiset, mutta ei jätä niitä lainkaan kiiltäviksi tai rasvaisennäköisiksi. En itse pidä kuvista, jossa kynsinauhat näyttävät kuivilta tai vastaavasti juuri öljytyiltä.
Kynsinauhojen hoitamisen jälkeen rasvaan kädet kevyesti Vaselinen Healthy hands + stronger nails -käsirasvalla. Vältän käsirasvan levittämistä kynsille, koska rasvaisille kynsille tarttuu herkästi karvoja ja pölyä. Ennen kuvaamista pyyhkäisen kynnet vielä läpi, että saisin mahdolliset karvat ja pölyt pois. Niitä harvoin paljaalla silmällä huomaa, mutta kuvissa näkyy heti. Karvat voi totta kai photoshopata pois, mutta helpommalla pääsee, kun yrittää katsoa, ettei karvoja ole alunperinkään.
Molempien rasvojen annan imeytä sen ajan kun asettelen kameraa yms. paikalleen, eli noin viiden minuutin ajan.
Kuvien jälkikäsittely
Kuvaan kaikki kuvat RAWina (perusteluja RAWin paremmuudesta löytyy esimerkiksi täältä) ja värit yms. muokkaan Adobe Lightroomilla (versio 4.2). Muokkaukset kuviin teen Photoshopilla. Kaikki blogissa näkyvät kuvat on pienennetty niin, että kuvan leveys on maksimissaan 800px.
Sanasto
En pidä itsestäänselvänä, että kaikki käyttävät samaa sanastoa kuin minä, tai että se on kaikille entuudestaan tuttu. Tässä on lista sanoista, joita käytän tällä sivulla.
Glare = heijastus, eli se valonheijastuma kynnellä, mikä yleensä peittää koristelut alleen
Blurry/blurriutunut = epätarkka, sumea
Out of focus = väärin tarkennettu, tarkentaa väärään kohtaan kuvassa, esimerkiksi kuva on tarkentunut kädessä olevaan kynsilakkapulloon kynsien sijaan
Lightbox = valoteltta, tuotekuvausteltta, laatikko, jonka sisällä voi kuvata kynsiä ja tuotteita.
RAW = pakkaamaton tiedostomuoto. RAWina kuvattuja kuvia pystyy jälkeenpäin käsittelemään paremmin, koska kuvasta ei ole hävinnyt mitään dataa.
Värilämpötila / valkotasapaino = kamerassa (tai jälkikäteen) säädettävä ominaisuus, jolla pyritään saamaan värit näkymään kuvassa oikeanlaisina.
ISO = valoherkkyys
Exposure
Aperture
shutter speed = valotusaika. Kynsien kuvaamisessa lyhyempi valotusaika tarkoittaa tarkempaa kuvaa. Sormia on hankala pitää paikallaan pitkän valotusajan aikana. Eli liian pitkä valotusaika johtaa epätarkkaan kynsikuvaan.
Kohina = kuvassa näkyvää rakeisuutta, johtuu yleensä liian suuresta ISO-arvosta.
Hyviä linkkejä
Understanding Camera Exposure: Aperture, ISO & Shutter Speed
RAW vs JPEG
28.11.2012 aka joku on piilottanut pienikantaiset 4000K energiansäästölamput
Prismasta ei löydy. Anttilasta ei löydy. Clas Ohlsonilta ei löydy. Mistä niitä sitten löytyy? Meillä on kaksi 4000K työvaloa, mutta yleensä minulla on käytössäni vain toinen niistä ja toinen on varattuna poikaystävällä. Yritin viimeksi kuvata kynsiä huomattavasti lyhyemmällä valotusajalla (koska minulla vastikään paljastui, että olin ymmärtänyt skaalan aivan väärin ja kuvasinkin kynsiä jopa sekunnin valotusajalla), mutta lyhyemmän valotusajan kanssa yksi valo ei tuntunut olevan enää tarpeeksi tehokas. Ajattelin, että helposti siirreltävän pöytälampun voisi ottaa kaveriksi, mutta siihenpä ei tunnu löytyvän samanlaista lamppua.
Etsintä jatkuu.
29.11.2012 Edistystä
Oikeanlainen lamppu (4000K, E14, 9w) löytyi lopulta Citymarketissa. Citymarketista löytyi jopa kaksi eri vaihtoehtoa! Nämä pienikantaiset ovat tosin vain 430 lumenia, kun työvalot ovat 800-900 lumenia. Oikeaa värilämpötilaa tässä haettiinkin eikä niinkään parhainta valotehoa. Oikea värilämpötila = mätsää jo olemassaolevien työvalojen värilämpötilaan = helppo käyttää kameran valmista 4000K värilämpötilasäätöä. 4000K = valkoista valoa = värit näyttävät kuvissa paremmilta.
Uuden valaistuksen testaili poikaystäväni, mitä vain pitelin kättä paikallaan. Käy se välillä niinkin. Poikaystävä kuitenkin yleensä hyvin selittää mitä tekee, joten siinä opin kyllä minäkin jotain. Aikaisemmin olen kuvannut kynnet samalla penkillä, mutta niin, että taustalla on pöydän ja penkin välille levitetty huopa. Nyt kuvauksessa käytettiin lightboxia, jotta kynsille ei tulisi niin mahdottomia glareja valoista.
Tältä näyttää tämänhetkinen kuvauspaikka:
Valoa on edelleen aika nihkeästi, varsinkin lightboxille, mutta on tuo yksi valo silti aina yksi enemmän. Ja kuvista tuli huomattavasti parempia jo. Valaistuksen lisäämisen lisäksi uusissa kuvissa nostettiin myös ISO-arvoja, jonka ansiosta pystyi käyttämään lyhyempiä valoitusaikoja = vähemmän blurria.
Tässä päivän paras kuva (klikkaamalla suuremmaksi, postaus kynsistä löytyy täältä):
Kuvan asetukset:
ISO speed rating: ISO 400
Exposure: 1/25 sec at f / 10
Focal lenght: 48mm
Ei salamaa
Tässä kuvassakin on pieniä vikoja: kynnet eivät ole niin tarkat kuin minusta voisivat olla. Kamera on jostakin syystä itsepäisesti halunnut tarkentaa lakkapullon korkkiin eikä kynsiin. Glareja kynsissä on edelleen, mutta ei niin pahasti kuin mitä ilman lightboxia olisi.
Poikaystävä ehdotti, että pöytälampun kupu vuorattaisiin foliolla, jotta valo ohjautuisi enemmän oikeaan paikkaan. Sounds like a plan.
1.12.2012 Mitäpä en tekisi vuoksesi
Pöytävalon kupu on nyt vuorattu foliolla. Foliota ei oikein saanut aseteltua siististi, mutta kyllä minulle rumempikin viritys kelpaa niin kauan kun se toimii. Ja sehän toimii! Valo kohdistuu folion kanssa paljon selkäemmin sinne, missä sitä tarvitaan. Tänään pystyin lisäksi kuvaamaan lightboxin käyttäen kaikkia kolmea valaisinta, kerrankin valoa tuntui olevan tarpeeksi!
Kynsilakkapullojen kuvaamisen kanssa minulle ei ole koskaan ollut mitään suurempaa ongelmaa. Niistä olen yleensä saanut tarkkoja ja hyviä. Nyt tuo kuvakulma tosin alkoi ärsyttämään. Olisi ollut kivempi kuvata pullot suoraan edestä.
Poikaystävä huomautti, että hänen mielessään näitä kuvatessa valoa on ollut jopa vähän liikaa, koska valkoinen tausta heijastuu lakkojen kylkeen. Olisi parempi pitää valot vähän kauempana lightboxista tai himmentää niitä hiukan. Täytyy pitää mielessä ensi kerralla.
Olen ajatellut kirjoittaa oman sivun lightbox-kuvaamista varten... Tuntuu, että tämä valokuvausprojekti alkaa lähtemään koko ajan enemmän ja enemmän käsistä. Koko ajan tulee ideoita, mistä haluaisi kirjoittaa. Tämä yhden sivun käyttäminen ei vain oikein ehkä tue kaikkia ideoitani. En oikein osaa kuvitella uuden blogin perustamistakaan, en ole niin pro enkä oikein halua postauksista sellaisia, joita en koe voivani muuttaa jälkeenpäin. Nythän olen aina käyny täällä välillä lisäämässä lauseen sinne tänne miten on sattunut tulemaan mieleen. Ehdotuksia?
4.12.2012 Valkoinen ei ole valkoinen
Minua ärsyttää aina suunnattomasti se, että lightboxissa otetuissa kuvissa tausta on usein harmaa tai sininen. Vaikka sen pitäisi olla valkoinen! Maailmankaikkeus selkeästi häiritsee värejä, vaikka kuinka yrittäisin parantaa valaistusta.
 |
| Hei, olen harmaa. |
 |
| Valkoisempi |
6.12.2012 Valkotasapainoilua
Nyt olen päässyt Lightbox-ongelman kanssa jonkinlaiseen ratkaisuun: valkotasapainon säätäminen kuvausvaiheessa. Ohjekirja piti kaivaa esille, koska minun kamerassani tuo valkotasapainon säätäminen manuaalisesti ei ollut mikään helpoin juttu. Vanhassa pokkarikamerassa piti kaivaa kyseinen asetus esille, kohdistaa kamera johonkin valkoiseen alueeseen ja painaa nappia. Järkkärissä minun pitää ensin kuvata valkoinen kohde, mennä valkotasapainon asetuksiin, kaivaa asetusten kautta kyseinen kuva esille, määritellä kamera asettamaan valkotasapaino tämän mukaan ja vielä kaiken tämän jälkeen piti valkotasapainoasetuksista ottaa tämä valkotasapaino käyttöön. Huh. Mutta nyt on opeteltu ja aion tuota jatkossakin käyttää.
Valkotasapainon lisäksi kokeilin myös sitä, että käänsin yhden valoista valaisemaan lightboxia edestä päin. Peitin lampun leivinpaperilla (maalarinteippi ei muuten tykännyt pysyä leivinpaperissa kiinni, joten nidoin teipin ensin siihen kiinni... ), koska suora valo aiheuttaisi ikäviä glareja kuviin. Aiheutti tuon leivinpaperin kanssakin, mutta lampun pystyi kääntelemään aina niin, että ne eivät osuneet pulloihin pahasti.
Lopputulos oli tämä:
Parempi! Varsinkin jälkimmäisessä kuvassa taustaa uskaltaa jo sanoa valkoiseksi. Kuvan reunat eivät meinaa edes omalla näytöllä erottua valkoisen taustan päällä.
 |
| 3950K |
 |
| 3950K |
6.1.2012 Kirjallisuutta
Sain poikaystävältäni joululahjaksi Olli Rinteen aloittelijoille sopivan valokuvauskirjan, Järkkärikuvaajan käsikirja, ja olen sitä innokkaasti joulusta asti lukenutkin. Nyt on menossa jo toinen kierros.
Järkkärikuvaajan käsikirja on juuri sopivan tekninen ja yksityiskohtainen, niin että siitä saa paljon irti, vaikka käytännössä perusasiat olisivatkin jo hallussa. Itsekin esimerkiksi olin ennen tätä kirjaa opiskellut, mitä on exposure, aperture jne, mutta silti sain tästä kirjasta todella paljon irti. Tämän kirjan myötä osaaminen syventyi entisestään, kiitos kaikkien kirjan hyvin esimerkkien. Pidin myös siitä, että kirjassa oli viljelty runsaasti myös huumoria. Tätä kirjaa lukee siis ihan huvikseenkin!
Uskaltaisinkin suositella jonkin vastaavan (tai miksei ihan yhtä hyvin tämän saman) kirjan hankkimista. Sama tieto löytyy totta kai myös internetin syövereistä, mutta kaikki asiat eivät vain tule mieleen. Kirjan avulla vastaan tulee sellaisia asioita, mitä ei olisi muuten tullut edes miettineeksi. Esimerkiksi minulle ei ikinä olisi tullut mieleen, että kameran vakaaja voi aiheuttaa tärinää, jos tärinää ei ole oikeasti ole ollenkaan = kuvataan jalustan avulla jotakin paikallaan pysyvää!
Varailin muuten tämän kirjan innoittamana kirjastosta muitakin valokuvaamiseen liittyviä kirjoja...
12.1.2013 Harmaakortti
Kaikista valokuvauskirjoista olen nyt viisastunut sen verran, että valkotasapainoa ei pidä määrittää valkoisen avulla, vaan neutraalin harmaan. Virallista harmaakorttia minulla ei ole (mutta voisi olla ihan kiva hankinta, jos eivät paljoa maksa), mutta vaaleanharmaa pahvinpala ajaa toistaiseksi saman asian.
Koska meillä lojuu aika paljon kaikennäköistä ympäriinsä, kirjoitin varmuuden vuoksi kyseisen pahvinpalan molemmille puolille "en ole roska".
Pahviharmaakortti on päässyt nyt testiin kerran ja vaikutti toimivan ihan moitteettomasti. Sävyissä ei ollut moitittavaa. Värilämpötila tuon pahvinpalan mukaan määriteltynä oli 3750 Kelviniä, mikä tuntuu ihan loogiselta.
19.1.2013 Hei herra harmaa
Verkkokaupasta tuli napattua mukaan halvin mahdollinen harmaakorttisarja. Setissä on kaksi harmaakorttia, yksi pieni ja yksi vähän isompi. Mukana tuli myös (turha) mini-cd, jossa on tietoa harmaakortista ja sen käyttämisestä.
Alla olevassa kuvassa näkyy harmaakortit (isompi on noin kaksi kertaa suurempi kuin pieni) ja aikaisemmin harmaakorttina käyttämäni pahvinpala. On tuo oikea harmaakortti selkeästi tummempi kuin peruspahvi. Värilämpötila harmaakortin kanssa oli 4150 Kelviniä.
27.1.2013 Uusia ongelmia
Nykyinen ongelmani ei ole enää niinkään kuvien laatu, vaan sormien asento. En vain saa sormia asettumaan kovin siististi. Yleensä puolet kuvista päätyy roskakoriin pelkän asennon vuoksi. Olen kuitenkin onnistunut kehittelemään sellaisen tyylin, joka tuntuu omalta.
Olen myös ehtinyt käyttämään uutta makrolinssiä sen verran monta kertaa, että siitä uskaltaisi kohta ehkä sanoa jonkinlaisen mielipiteen.
2.2.2013 Hmm...
Ehkei tuo sormien asento olekaan niin ongelma. Olen kuitenkin löytänyt sen oman sormiposeerauksen, joka tuntuu toimivan joka kerta ja näyttää myös toimivan kuvissa. On helppoa ottaa kuvia, kun ei tarvitse miettiä miten sormet tälläkin kertaa asettelisi. Just saying.
3.4.2013 Update update update
Lainasin kirjastosta kirjan Photoshop Lightroom 4 valokuvaajille (tai oikeastaan varasin ja sitten odottelin pitkään ja hartaasti). Tuli yhdeltä istumalta lueskeltua tuo läpi. En ihan hirveästi oppinut mitään hyödyllistä, kaikkia Lightroomin perusominaisuuksia on tullut alusta asti hyödynnettyä melko tehokkaasti (ja jopa oikein!). Tuo on yksi syy miksi tykkään Lightroomista enemmän kuin Photoshopista mitä tulee kuvien käsittelyyn, kaikki toiminnot on paremmin ja intuitiivisemmin esillä. Photoshop on hyvä vain kun on kyse oikeasti photoshoppaamisesta = roskien yms. poisto kuvasta. Tosin tuonkin pystyy tekemään Lightroomilla.
Pari ihan kivaa uutta kikkaa tuli kuitenkin jo yhden selailukerran jälkeen opittua. Olen ollut jokseenkin tietoinen, että Lightroomissa on erilaisia katselunäkymiä, mutta en vain osannut hyödyntää niitä kunnolla. Compare on todella hyvä nyt kun sitä on muutaman kerran käyttänyt. Sen avulla on helppo valita kuvista paras; Compare näyttää aina (itse rajatusta) kuvajoukosta kaksi rinnakkain ja huonomman voi tiputtaa pois. Huonomman tilalle tulee uusi kuva. Hommaa voi jatkaa niin kauan, että jäljellä on enää yksi kuva. Helpottaa kuvien valitsemista huomattavasti.
Toinen tuosta kirjasta opittu juttu on vibrance. Se tekee tavallaan saman kuin kontrasti, mutta paremmin. Sen sijaan, että se korostaisi kontrastin tapaan vaaleita ja tummia kohtia, se korostaa vähemmän värikylläisiä kohtia. Siis lisää väriä sinne, mistä sitä puuttuu. Kontrastia tulee lisättyä enää korkeintaan pikkaisen.
Tuon kirjan myötä inspiroiduin myös käymään kaikki (järkkärillä otetut) kuvat läpi. Poistin kaikki huonot kuvat ja jäljelle jääviin lisäsin asianmukaiset avainsanat. Whohoo.
24.4.2013 Parempi myöhään... vai miten se nyt menikään?
Voisiko joku kertoa, kuinka kauan Amoena on käyttänyt Lightroomia? Ja voisiko joku ystävällisesti kertoa, miksi Amoenalta on mennyt näin pitkään huomata yksi pienen pienen kohta kuvien export-asetuksissa.
Huomasin tänään, että Lightroomin alkuperäisen kuvan ja exportatun jpegin välillä oli iso laatuero. En ole aikaisemmin huomannut tuollaista, luultavasti siksi, etten ole katsonut exportattuja kuvia kuitenkaan niin tarkasti. Johan ne on Lightroomissa tullut todettua hyväksi.
Tuli vilkaistua noita export-asetuksia enemmän ajatuksella ja samalla todettua, että olen koko Lightroom-aikani ajan exportannut kuvat suhteellisen huonolaatuisina jpegeinä ulos... Ei mikään ihme jos kuvien laatu on pikkaisen alkanut itkettämään aina välillä!
Photoshopissa oon aina katsonut, että kuvat tulee tallennettua parhaimmalla mahdollisella laadulla. Ja koska Lightroom on kuitenkin tarkoitettu yhtä lailla ammattimaiseen kuvien käsittelyyn, ei minulle ole tullut oikeastaan mieleenkään, että sen default-asetus voisi olla mitään muuta kuin riittävä. Huh.
12.5.2013 Automaattinen tarkennus = ei hyvä?
Olen muutamalla edellisellä kerralla käyttänyt kuvatessa automaattitarkennusta, sellaista, missä näytössä tökätään kohtaa johon halutaan tarkentaa... Ja vaikka olen yrittänyt tökkiä kynsiin, en kynsinauhoihin, niin tuntuu, että kynsinauhat ovat aina tarkkoja, mutta kynnet eivät. Olihan tuo automaattitarkentaminen ihanan helppoa vs. jokaisen kuvan tarkemtaminen erikseen, mutta kai se on nyt todettava, että ei se toimi. Jos haluan ihan oikeasti kynnet tarkaksi, manuaalinen tarkennus on varmin vaihtoehto.
Meanwhile tuntuu, että kuvien laadussa tapahtunut jonkinlainen notkahdus. En ole ollut hirveän tyytyväinen muutamiin viime aikaisin kuviin. En oikein tiedä mikä mättää.
17.12 Survey view
Lightroomin Survey View on ihana. Ihan vain kaikille tiedoksi. En tiedä, miten tuo ominaisuus on jäänyt minulta huomaamatta. Sen avulla on ihanan helppo karsia jyvät akanoista, eli huonot käsiposet paremmista. Olen aikaisemmin käyttänyt sitä näkymää, missä vertaillaan aina kahta kuvaa vierekkäin, ja sekin toki toimii mainiosti. Tuo Survey View on vain vielä sitäkin parempi!
 |
| Survey View Lightroomissa |
Lightroom <3
20.1.2014 Uusi vuosi, uudet kujeet...
Ok.Sain joululahjaksi lightboxin ja etälaukaisimen kameraa varten, ja olen käyttänyt molempia nyt kynsiä kuvatessa.
Molemmat toimivat mainiosti. Lightbox on vähän hassunkokoinen kynsiä ajatellen, mutta se suodattaa valoa mielestäni paremmin kuin aikaisempi tee-se-itse-lightbox. Valkoinen on selkeästi jotenkin valkoisempaa tuon kanssa, ja valoa myös tuntuu riittävän vähän paremmin.
Etälaukaisin on jees, koska pystyn olemaan entistä rennompana kynsiä kuvatessani.. Ei enää minkäänlaista venkoilua mihinkään suuntaan. Ja on muuten iloa siitä, että kamerassa on kääntyvä näyttö... Suosittelen ottamaan tuon huomioon uutta kameraa hankkiessa. En tiedä miten kynsiä pitäisi kuvata ilman tuota. Oma set-up on ainakin sellainen, että istun kameran sivulla ja kameran näyttö ei-käännettynä olisi niin, etten näkisi sitä ollenkaan! Tosiaan tuon etälaukaisimen kanssa voin tehdä niin, että asettelen kynnet mukavasti näyttöä katsellen ja painan nappia etälaukaisimessa toisella kädellä kun sommittelu on kohdallaan. Etälaukaisin tarkentaa kuvan ja tarkennuspisteen voi vielä tarkistaa näytöltä. Ja sitten naps. Missään välissä ei tarvitse vaihtaa asentoa millään lailla, riittää että liikuttelee sormia. Mu-ka-vaa.
Opin myös uuden, hyödyllisen Lightroom-kikan, kiitos kaverini: targeted adjustments (VIDEO!). En ole aikaisemmin koskenut edes tone curves -valikkoon! Ja tuolla värien yms. säätäminen on ehkä entistäkin helpompaa. Tykkään, tykkään. Olen aina aika innoissani kun opin jotakin uutta ja hienoa Lightroomista. Ja jännä miten sitä oppimistakin vain riittää ja riittää, vaikka Lightroomia on tullut käytettyä suht aktiivisesti jo yli vuoden. Toisaalta vasta jokin aika sitten jaksoin tehdä kynsikuville oman asetus-presetin, vaikka olen aina ja ikuisesti muokannut kynsikuvat melko samalla tavalla... Laiskuus.
Tuosta lightboxista pitäisi muuten kirjoittaa jokin arvostelu tuonne blogin puolellekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti