Lahjoja ja uuden vuoden kynsiä

Joulupukki (tunnetaan myös nimellä aviomies) toi minulle muutamia valokuvaukseen liittyviä lahjoja. Kuvaan paljon muutakin kuin kynsiä ja sen vuoksi kaikki valokuvaushärpäke on enemmän kuin tervetullutta. Tänä vuonna paketista paljastui lightbox ja kaukolaukaisin, joita molempia olen nyt päässyt kokeilemaan tositilanteessa.

Vanha lightboxinihan oli sellainen pahvilaatikosta ja leivinpaperista askarreltu kapistus, joka kuitenkin ajoi hyvin asiansa. Pahvilaatikossa oli se hyvä puoli, että sitä ei tarvinnut mitenkään koota kasaan, kunhan vain nostin sen pois kaapista. Uusi lightbox on kuitenkin melkein yhtä näppärä, se pitää koota, mutta kokoaminen tapahtuu melkein heittämällä, kiitos tarranauhojen. Tykkään siitä, että tuota uutta lightboxia voi taitella useammalla eri tavalla, joten sitä voi käyttää muussakin muodossa suodattamaan valoa. Not bad, not bad. Tuo valkoinen taustakangas vaati aika aggressiivistä silittämistä, mutte onneksi aviomies hoiti sen minun puolestani. Silittäminen ei ole minun juttuni. Lightboxin mukana tuli myös tummansininen taustakangas. Taustakangas kiinnitetään myöskin tarralla, joten periaatteessa taustakankaita on helppo taiteilla lisää. Riittää, että kankaaseen ompelee (tai liimaa) muutaman tarranauhan palan.

Lightboxin mukana tuli kaksi omilla jaloillaan seisovaa halogeenilamppua. Niiden valoteho ei päätä huimaa, mutta lisävalo ei koskaan ole pahitteeksi. Nuo uudet valot ovat eri väristä valoa kuin keittiönpöydän työvalot (mikä näkyy kuvassakin), mikä periaatteessa tietäisi ongelmia valkotasapainon kannalta... mutta itse käytän muutenkin aina harmaakorttia custom valkotasapainon määrittelemiseen.

Toinen saamani lahja oli kaukolaukaisin. Kynsiä kuvatessa (ja muutenkin aina, kun olen kuvannut jotakin paikallaan olevaa) olen käyttänyt kahden sekunnin ajastinta kuvan ottamiseen, mutta kaukolaukaisimen avulla pystyin napsimaan kuvia ilman viivettä... ja huomattavasti luonnollisemmassa asennossa, kun ei tarvinnut olla kurottelemassa kameraan koko ajan. Kaukolaukaisimen avulla voisi myös kuvailla molempien käsien kynsiä samaan aikaan, tuota nappiahan voi painaa vaikka varpaalla...

Ja sitten kynsiin! Tein taas kerran kynnet Nail Polish Lovers -ryhmän haastetta varten, aiheena oli tällä kertaa Fireworks, eli ilotulitus. Etsin leimauslaattakokoelmastani ilotulituskuviota, mutta yllätyksekseni en löytänyt yhtäkään. Yhden ilotulitusraketin löysin, mutta siinä kaikki. Improvisoin lopulta Gals-setistä löytyvän GA35-laatan avulla. Leimasin kuvion ensin kerran käyttäen kolmea eri väriä sekaisin ja sen jälkeen lisäsin vielä muutamia osion kuviosta kaiken päälle. Lopputulos muistuttaa ehkä hyvällä mielikuvituksella ilotulitusta.

Harmaa lakka on China Glazen Jitterbug. En muista koska viimeksi olisin lakannut kynteni sillä, se on yksi ensimmäisistä China Glazen lakoistani. Jouduin levittämään sitä kolme kerrosta, mikä oli yllätys. En muistanut, että se vaatisi kolme kerrosta. Tuo voi toki johtua siitäkin, että kynteni ovat tällä hetkellä taas aivan liian pitkät. Aksenttikynnen kanssa harkitsin pitkään A-Englandin Bridal Veilin ja Camelotin välillä, lopulta Bridal Veil loppu. Nyt jälkeenpäin harmittaa, etten valinnut Camelotia. Testasin leimauslakat Camelotin päälle ja kuviot erottuivat huomattavasti selkeämmin ja siistimmin. Noh, tyhmistäkin virheistä oppinee jotain.

Leimauksissa käytin kahta Konadin omaa vaaleanpunaista leimauslakkaa, China Glazen neonkeltaista Sun Kissed -lakkaa ja Revlonin Oceania. Kaiken päällä (pilaamassa!) China Glazen Fairy Dust. Sun Kissed leimasi muuten yllättävän hyvin Camelotin päälle, ajattelin, ettei se erottuisi ollenkaan! Musta ja neonkeltainne oli aika jännä yhdistelmä, pitänee yrittää keksiä vain jokin kivempi kuvio leimattavaksi.

Nyt vain katsokaan, kestääkö nämä uuden vuoden kynnet edes siihen uuteen vuoteen asti! Voi olla, että joudun tekemään vielä uudet kynnet...